Henkinen hyvinvointi

ADT, itseaiheutettu tarkkaavaisuushäiriö, aivot ahdingossa

Piip piip. Klink. Nykyajan elämä on täynnä keskeytyksiä. Emme löydä aikaa keskittyä ainoastaan käsillä olevaan asiaan. Puhelin piippaa tai jos ei piippaa, tarkastamme kuitenkin vaikkapa sähköpostia. Laittaessamme ruokaa piipahdamme Instagramissa ja avaamme Facebookin Messengerin lähettämän viestin. Töissä avokonttorimme on täynnä hälinää. Voimme melkein tuntea stressihormonien nostaman verenkohinan korvissamme. Jokaisen keskeytyksen jälkeen kestää 20 minuuttia palata takaisin työn alla olleeseen tehtävään.  Käyttäytymällä näin kehitämme itsellemme pikku hiljaa itseaiheutetun tarkkaavaisuushäiriön. Olemme koko ajan ikään kuin jatkuvassa valmiustilassa virittyneinä tarttumaan tehtäviin, reagoimaan piippauksiin. Keskittyminen on yhä vaikeampaa. Kokonaista kirjaa, hyvä että edes artikkelia, on vaikea lukea. Töissä olemme tehottomia. Puuhastelemme, mutta emme oikein saa valmista aikaiseksi. Pahimmillaan tällainen touhotus vaikuttaa myös uneen, kun rauhoittumisesta on tullut liian hankalaa. Luin artikkelin itseaiheutetusta tarkkaavaisuushäiriöstä ADT:stä (engl. attention deficit trait). Artikkeli perustui teokseen Tunne aivosi (Peltonen, L. ja Huotilainen, M.). Tunne aivosi -teoksessa ADT:tä kuvaillaan seuraavasti: “Hypimme tehtävästä toiseen, emme saa mitään aikaan, häiriinnymme, juutumme epäolennaisuuksiin ja koemme, etteivät asiat ole hallinnassa.” Tuntuuko tutulta?

Miten sitten rauhoitutaan? Aivotutkijat suosittelevat kirjassaan älylaitteiden käyttämistä tiettynä ajankohtana. Tämän ajankohdan ulkopuolella älylaitteet laitetaan äänettömälle. Somekanavia ei pidetä aktiivisina koko ajan vaan keskitetään somettaminenkin tiettyyn ajankohtaan. Itse olen pitänyt totaalisia somepaastoja. Ne tekevät hyvää. Somepaaston paikka on mielestäni silloin, kun tyhjänä hetkenä kuin automaatin ohjaamana alan selailla somekanavia. Somekanavien lueskelu saattaa synnyttää itsessä negatiivisia ja ahdistaviakin tunteita. Ahdistun muiden ihmisten asioista. Ihmisten, jotka tunnen ehkä ainoastaan etäisesti. Tämä on turhaa tunnekuormaa. Jos sinulla on samanlaisia tunteita tai huomaat, että vaikkapa liikennevaloissa et jaksa odottaa valon vaihtumista ilman kännykän selailua tai television mainoskatkolla on ”pakko” tarkastaa Facebookin tila, voit harkita somepaastoa tai somerajoja itsellesi.

Töissä oma työpäivä kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnitella niin, että siihen kellonaikaan kun oma vireystaso on korkeimmillaan tehdään vaativimmat työt. Töihin keskitytään ja häiriötekijät pyritään poistamaan. Tämä tarkoittaa siis kännykän ja ehkä sähköpostin sulkemista, korvatulppia korvissa, ovea kiinni. Tärkeää olisi siis pystyä rauhoittamaan vuorokaudessa tietty keskeytyksetön ajanjakso tärkeisiin asioihin kuten työhön.  Aivotutkijat kutsuvat tätä ajanjaksoa virtausjaksoksi. Huotilainen ja Moisala ehdottavat vuorokauden jakamista neljän tunnin lohkoihin. Näistä yksi lohko on edelläkuvattu virtausjakso, jolloin keskitytään tärkeimpiin asioihin. Seuraava ns. silppujakso, jolloin tehdään pakollisia ei niin kiinnostavia töitä. Empatiajakson tavoitteena on antaa muille eli ollaan muiden ihmisten kanssa, hoidetaan sosiaalisia suhteita. Illalla pidetään rauhoittumisjakso, johon on syytä varata ainakin kaksi tuntia.

Pieniä palautumisjaksoja suositellaan pidettäväksi myös pitkin päivää. Tutkijoiden mukaan työssäkäyvä tarvitsee vartin tauon joka toinen tunti, jotta työn kuormittavuus vähenee, stressihormonien määrä veressä laskee, verenpaine ja sydämen syke alenevat.  Tauolla venytellään, jutellaan kollegan kanssa tai piipahdetaan ulkona happihyppelyllä. Tauolla ei siis selata kännykästä uutisvirtaa ja kuormituta ärsykkeistä.

Rauhoita siis oma aikasi. Oma aikasi on tärkeää. Keskity siihen mitä teet. Tunnista häiriötekijät; mikä sinut keskeytti ja miksi. Olitko itse keskeyttäjäsi avatessasi yhtäkkiä kesken työnteon Facebookin vai keskeyttikö sinut joku muu. Poista häiriötekijät.  Opettele nukkumaan. Panosta siis illan rauhoittumisjaksoon. Uni on tehokkain tapa pitää huolta aivoista. Huolla aivojasi myös käyttämättä niitä. Lue vaikkapa teos Tunne aivosi.

action-carefree-cropland-1146242.jpgPhoto by Olga from Pexels

Lähteet

https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/aivoterveys-unohtuu-tyoelamassa?fbclid=IwAR213Jb5ZMEDsVcoWanA-g0j24pdwPe-FchxKq364Qq7qf5ubHSiACb_ekY (2.11.2018)

Tunne aivosi (Peltonen, Huotilainen)

Parasta aivoillesi (Kivinen, Keränen, Ruuti)

You have only one life, make it your masterpiece!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s