Henkinen hyvinvointi, positiivinen psykologia

Onnellisen elämän rakennuspalikat

 

Positiivisen psykologian opinnot ovat johdattaneet minut aikamoisen kysymyksen äärelle: Mikä tekee onnelliseksi? Mitkä ovat onnellisuuden rakennusaineet? Onnellisuudella ei tarkoiteta nyt hetkellistä olotilaa, vaan tarkoituksena on pohtia laajemmin onnellisen elämän rakennuspalikoita. Esitettyyn kysymykseen tuskin on kovin yksiselitteistä vastausta. Positiivinen psykologia tutkii siis hyvinvointia ja kukoistusta, sitä mitkä seikat saavat meidät voimaan hyvin ja miten voimme vahvistaa näitä osa-alueita (myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen, elinvoimaisuus). Osa-alueista on tulossa blogikirjoituksia myöhemmin.

Psykologian professori Sonja Lyubomirsky Kalifornian yliopistosta (2007) havaitsi tutkimuksessaan onnellisuuden rakentuvan seuraavanlaisista osasista: Geenit, olosuhteet ja osa, johon voit itse vaikuttaa. Geenien vaikutus subjektiiviseen hyvinvointiin on noin 50%, olosuhteet vaikuttavat 10% ja osa, johon voit itse vaikuttaa, on huimaavat 40%. Perimämme määrää noin puolet onnellisuudestamme. Kaksostutkimusten avulla onkin havaittu, että ihmisellä on synnynnäisesti tietty onnellisuuden lähtötaso, ikäänkuin luonteenomainen potentiaali tiettyyn onnellisuustasoon läpi elämän. Lähtötaso ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei onnellisuustasoaan pystyisi kohottamaan. Itse asiassa jos osa, johon voit itse vaikuttaa, on 40%, sehän on huimaavan paljon! Voit siis itse vaikuttaa aika tavalla onnellisuuden tasoosi. Emme siis ole ainoastaan ympäristössämme ajelehtivia geeniemme säätelemiä kokonaisuuksia, vaikka toki meille tapahtuukin kaikenlaista elämämme aikana itsestämme riippumattomista syistä. Myös muissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ihmisen onnellisuutta voidaan lisätä. Se ei ole kiinni ainoastaan geeneistä tai hyvästä tuurista. 

Mieti nyt mitkä ovat elämäsi tärkeimpiä asioita? Lue sitten teksti alta. Mainitsitko joitakin alla olevista?

Onnellisuuden osatekijöitä on yritetty kartoittaa useassa tutkimuksessa. Kukapa meistä ei haluaisi olla onnellinen? Yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvinvoinnin, pitkäikäisyyden ja terveyden kannalta on ihmissuhteet.  Hyvät ihmissuhteet luovat yhteisöllisyyden kokemuksia. Ne saavat meidät osallistumaan, viihtymään ja kokemaan turvallisuuden tunteita. Evoluutiomme näkyy luolamiehenä sisällämme: luolamiehen oli vaarallista jäädä erakoksi. Vaaroilta pystyi suojautumaan paremmin ryhmässä, ravinnon hankinta onnistui porukassa. Ryhmästä poissulkeminen saattoi koitua nopeasti kuolemaksi. Ihmissuhteet lisäävät myös merkityksen kokemusta. Esimerkiksi vanhemmuuden on todettu alentavan onnellisuutta (voit kuvitella yöheräämiset, huolet jne.) mutta lisäävän merkittävästi merkityksen tunteita ja se kautta lopulta parantavan inhimillistä kukoistusta.  Positiiviset ihmissuhteet ovat siis yksi onnellisen elämän osatekijöistä. Hyvinvointi syntyy yhteydessä muihin ihmisiin. 

Terveyden on todettu olevan selkeässä yhteydessä onnellisuuteen. Tämä on tietysti luonnollista. Luultavasti sinäkin mainitsit elämäsi tärkeimpinä asioina terveyden. Korkean positiivisten tunteiden määrän on havaittu suojaavan erilaisilta sairauksilta, kuten vaikkapa sydänsairauksilta ja flunssalta.  Korkea positiivisten tunteiden määrä on yhteydessä myös pitkäikäisyyteen. Aina välillä saamme lukea artikkeleita pitkään eläneistä ihmisistä ja heidän salaisuudestaan. Yleensä yhtenä heidän mainitsemistaan asioista tulee murehtimisen välttäminen ja positiivinen, mukautuva ja kehittyvä asenne (mindset, kirjoitus positive ja fixed mindseteistä tulossa myöhemmin). Murehtiminen ja stressaaminen saavatkin kehossamme aikaan ihan fysiologisiakin muutoksia: sympaattinen hermosto aktivoituu, kortisoli ja adrenaliini muuttavat elimistömme toimintaa.  Terveys liittyy kiinteästi elinvoimaisuuteen. Vaalimalla elinvoimaisuuttamme (fyysinen kunto, oikeanlainen ravinto, lepo) annamme terveydellemme rakennuspalikoita. Geeneillemme emme voi mitään mutta harva sairaus onkaan yhden geenin aiheuttama. Yleensä sairaudet aiheutuvat monen geenin yhteisvaikutuksesta ja vielä siten, että vaikka meillä olisikin ns. riskigeenit, voimme elintavoillamme suuresti vaikuttaa siihen, puhkeaako tauti vai ei. Tätä epigenetiikkaa eli erilaisten ulkopuolisten asioiden vaikutusta geenien ilmenemiseen tutkitaan tällä hetkellä paljon. Terveyttä ja tätä kautta osittain myös onnellisuuttamme vaalimme siis sekä pitämällä huolta mielemme että kehomme hyvinvoinnista.

Elinvoimaisuus tarkoittaa hyvää (riittävää) fyysistä kuntoa, oikeanlaista ravintoa sekä riittävää lepoa ja palautumista. Elinvoimaisuus on luonnollisesti yhteydessä ahdistuksen ja masennuksen vähenemiseen sekä positiivisten tunteiden, resilienssin (selviytymiskykyisyys, muutosketteryys, http://mtkl.fi/resilienssi-auttaa-vastoinkaymisissa/) ja yleisen hyvinvoinnin nousuun. Liikunta itsessään on vahva elinvoimaisuuden parantaja. Mielialaan vaikuttava liikunta on sykettä nostavaa liikuntaa, sellaista että selkään nousee pieni hiki ja olet hieman hengästynyt (>60% VO2max). Tällaisen liikunnan aikana elimistösi alkaa erittää endorfiinia, joka on mm. mielialaamme säätelevä aivojen välittäjäaine. Stressaantunut saa helpotusta, sillä stressin aktivoima sympaattinen aivorunko rauhoittuu (ja näin esim. elimelliset ahdistusoireet kuten tiheä sydämentykytys vähenevät), veren virtaus aivoihin paranee, ja unen kesto ja laatu voivat kohentua.

Mielestäni nämä kolme esittelemääni hyvinvointimme osatekijää ovat niitä, joihin voimme helposti itse vaikuttaa. Ne ovat varmasti askelmia onnellisuutemme tikapuilla. Muita askelmia positiivisen psykologian tutkimusten mukaan ovat edellisten lisäksi työ (vaikutus suuri), persoonallisuutemme, raha (tulotaso vaikuttaa tiettyyn pisteeseen asti mutta sen jälkeen vaikutus on minimaalinen) ja henkisyys.

Mitä voit siis tehdä?

Panosta ihmissuhteisiin. Vaali ystävyyttä. Yritä kiireenkin keskellä löytää ystävillesi aikaa. Tee hyviä ja ystävällisiä tekoja. Pidä huolta itsestäsi. Lepää, liiku ja syö oikein. Arvosta itseäsi. Onnellisuus tulee tavallisista asioista. Onnea ei tuo menestys, valta tai lottovoitto. Ihminen tottuu yllättävän nopeasti positiivisiin ja myös negatiivisiin olosuhteisiin (hedoninen adaptaatio). Kehitä kykyäsi tuntea kiitollisuutta, myötätuntoa (myös itseäsi kohtaan) ja käytä vahvuuksiasi (näistä lisää myöhemmin, pysy kuulolla.). 

Onnellisuutemme vaihtelee eri elämänvaiheissamme eikä elämämme luonnollisestikaan ole aina onnellista. Niin ei kuulukaan olla, meillä on ylä- ja alamäkiä mutta alamäistäkin nousemme hieman ketterämmin pitämällä onnellisuutemme peruspalikat vastoinkäymisistä huolimatta kasassa vaalimalla ihmissuhteita, pitämällä huolta terveydestämme ja elinvoimaisuudestamme.

 

You have only one life, make it your masterpiece!

 

Lähteet:

http://sonjalyubomirsky.com/wp-content/themes/sonjalyubomirsky/papers/SL2007.pdf

Lyubomirsky Sonja. Miten onnelliseksi?  Uusi tieteellinen lähestymistapa. 2009. Basam Books. Helsinki. 

http://mtkl.fi/resilienssi-auttaa-vastoinkaymisissa/ luettu 15.11.2018

1 vastaus artikkeliin “Onnellisen elämän rakennuspalikat”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s