Henkinen hyvinvointi, positiivinen psykologia

Itsemyötätunto on silittämistä sisältäpäin

Luen jälleen Kristin Neffin kirjaa Itsemyötätunto. Kirjoittaja on Texasin yliopiston professori ja maailman johtavia myötätuntotutkijoita. Kuulin ensimmäisen kerran käsitteestä itsemyötätunto ollessani positiivisen psykologian kurssilla vuonna 2017. Nyt jatkaessani positiivisen psykologian opintoja törmäsin taas itsemyötätuntoon ja tähän kirjaan. Itsemyötätunto viehättää minua. Itsemyötätunto tarkoittaa paljon esillä ollutta armollisuutta itseään kohtaan mutta sen lisäksi siihen sisältyy ajatus itsensä lohduttamisesta ja tukemisesta. Itseään voi ja täytyy lohduttaa samoin kuin lohduttaisimme ystäväämme. Hämmennyksen ja hädän keskellä lohduttaja on aina lähellä.

Nyky-yhteiskunta on kilpailuhenkinen ja hyvää itsetuntoa pidetään menestyksen edellytyksenä. Neff ehdottaa, että itsemyötätunto voisi olla hyvä vaihtoehto jatkuvalle hyvän itsetunnon tavoittelulle ja itsekriittisyydelle. Itsetunto saattaa kuitenkin välillä olla myös koetuksella, sillä aina on joku joka tekee asiat paremmin ja tehokkaammin tai emme mielestämme suoriudu niin hyvin kuin meidän täytyisi. Teemme virheitä ja olemme epätäydellisiä (inhimillisiä siis). Päädymme kritisoimaan itseämme oman pään sisäisellä puheella mutta myös ääneen.  Kukaan meistä ei kai kuitenkaan ole tehnyt ennen syntymäänsä sopimusta, jonka mukaan emme tee virheitä, sano pahasti, ajattele rumasti…

Neffin mukaan myötätunto itseään kohtaan koostuu kolmesta tekijästä:

Ystävällisyys itseä kohtaan

Ole itseäsi kohtaan yhtä ystävällinen kuin ystävääsi kohtaan. Puhuttele itseäsi samoin. Lohduta kuten lohduttaisit ystävääsi.

Yleisinhimillisyys, jaettu ihmisyys

Itsemyötätuntoinen ymmärtää, että olemme kaikki samassa veneessä. Meistä jokainen kokee vastoinkäymisiä ja kärsimystä. Tämä kärsimyksen yleisinhimillisen luonteen ymmärtäminen helpottaa meitä omassa kokemuksessamme.

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo

Itsemyötätuntoinen osaa olla läsnä tuntemuksilleen ja hyväksyy ne. Hyväksymällä ja havainnoimalla tunteensa ja ajatuksensa, on niistä mahdollista päästää irti. Tietoista hyväksyvää läsnäoloa harjoittamalla helpotamme oloa kärsimyksen (tämä on hieman mahtipontinen sana tähän, mutta ymmärrät varmaan mitä tarkoitan) hetkellä ja lisäämme psykologista joustavuuttamme.

 

Miten näitä sitten harjoitetaan?

Kristin Neffin  kotisivuilta löytyy paljon harjoituksia. Samoin kirjasta. Olen poiminut tähän muutamia mahdollisia keinoja.

    • Aloita tarkkailemalla sisäistä puhettasi. Puhu itsellesi kauniisti.  Kuinka puhut itsellesi vastoinkäymisten kohdalla tai tehdessäsi virheitä?
    • Harjoita tietoista läsnäoloa (tästä tulossa kirjoitus myöhemmin).
    • Lohduta itseäsi tarvittaessa, silitä kättäsi tai olkapäätäsi. Niin hullulta kuin se kuulostaa, tutkimusten mukaan saat näin vapautettua hoivahormoni oksitosiinia. Olosi parantuu. (Sivuhuomio…oletko joskus huomannut, että hämmentävässä tai hermostuttavassa tilanteessa hierot käsiäsi yhteen, sivelet kasvojasi, koskettelet käsivarttasi ihan vaistomaisesti…oletko koskaan miettinyt miksi…?)
    • Ja muista, että olet osa suurta kokonaisuutta täällä maapallolla yli seitsemän miljardin muun ihmisen kanssa. Olemme kaikki samassa veneessä.

Kristin Neff sanoo, että sinulla on aina valittavana kolme uloskäyntiä ja ne ovat edellä mainitut kolme itsemyötätunnon osa-aluetta.

Voisitko sinä olla myötätuntoinen itseäsi kohtaan tänään?

You have only one life, make it your masterpiece!

Lähteet:

Itsemyötätunto. Kristin Neff.

https://self-compassion.org

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s