Henkinen hyvinvointi, positiivinen psykologia

Uuvuksissa

Luin kuukausi sitten ilmestyneen kirjan Uuvuksissa (Liisa Uusitalo-Arola, työ- ja organisaatiopsykologi, työterveyspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti). Jos otsikko yhtään tuntuu sinun elämääsi sopivalta, suosittelen kirjaa sinullekin! Kirja kolahti minuun, ja haluaisin jakaa sieltä muutamia otteita sekä mieleeni nousseita ajatuksia kanssasi.

Monet uupuneet ihmettelevät, mihin oma tuttu itse on kadonnut” kirjoittaa Liisa Uusitalo-Arola.  Epämääräisen pitkään jatkuneen huonon olon, voimattomuuden ja fyysisten vaivojen jälkeen tämän tunnistaminen saa prioriteettilistan muuttumaan: haluan terveyteni ja itseni takaisin.

Uupumuksesta puhutaan työuupumuksen nimellä mutta on hyvä muistaa, ettei uupumus ei ole aina ainoastaan työuupumusta vaan olemme kokonaisuus. Työ, koti ja vapaa-aika nivoutuvat yhteen, ja liiallinen kuormitus jollakin tai kaikilla osa-alueilla kasautuu samaan saaviin, meihin itseemme. Suurikaan saavi ei veny eikä vedä loputtomasti vaan alkaa lopulta vuotaa.

Uusitalo-Arolan mukaan uupumusta on periaatteessa kahdenlaista, ja se kummasta on kyse täytyy toipumisprosessissa oivaltaa. Uupumus voi olla jaksamisen ongelma. Työtä on liikaa jollakin elämän osa-alueella, ja tämä uuvuttava tilanne on jatkunut liian pitkään. Anna Perho kirjoittaa kirjassaan Antisäätäjä – fiksun ajankäyttäjän opas, että tämän hetken työelämässä meitä uuvuttaa myös työn ”epämäärä”. Työ on alati muuttuvaa, uusia taitoja on omaksuttava ja uusiin asioihin hypättävä vaikka edellistenkin kanssa olisi vielä tekemistä.  Työ koostuu silpusta ja pienistä palasista, ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa tai hallita. Uupumus voi olla myös elämänarvojen kriisi, jolloin huomaa eläneensä ristiriidassa arvojensa kanssa. Uupumisen voi siis nähdä myös ovena johonkin uuteen, sillä se voi kirkastaa elämän suuntaa.  Oireiden väistyessä vahvistuu myös halu toimia enemmän omia arvojaan vastaavasti (Tee arvojesi mukaisia tekoja). Et olekaan enää valmis tinkimään siitä, minkä tunnet elämässäsi tärkeäksi.

Fysiologian tasolla uupumisprosessi on vielä hämärän peitossa. Ei tiedetä tarkasti, mitä kehossa tapahtuu silloin, kun kehon säätelyjärjestelmät jumittavat eikä palautumista tapahdu. Stressireaktiossa elimistömme sympaattinen hermosto aktivoituu ja adrenaliini siivittää meitä parempiin suorituksiin. Pian adrenaliinin avuksi rientää kortisoli, jolla on samankaltaisia mutta pidempiaikaisia vaikutuksia. Stressin lauetessa parasympaattisen hermoston tulee palauttaa normaalitila elimistöömme. Uupumisen kehittyessä näin ei käy. Jäämme hälytystilaan, joka pitkään jatkuessaan saa aikaan monenlaisia fysiologisia muutoksia. Hälytystilasta tulee uusi normaali, jota emme kuitenkaan kestä kuukausi- tai vuositolkulla. Lopulta venytetty kuminauha antaa periksi.

Merkkejä, joista uupumuksen voi tunnistaa  (uupumisvaarassa oleva tai alkavassa uupumuksessa tarpova ei kuitenkaan oireitaan välttämättä itse ymmärrä):

  • Suorittaminen. Elämä kapeutuu ja luovuus kuihtuu. Suoritat työtäsi, kotiasi ja vapaa-aikaasi. Suhtaudut asioihin mekaanisesti.
  • Työn ajatteleminen tuntuu ristiriitaiselta. Mietit elämänmuutosta. Toivot mitä tahansa…murtuisipa jalka, että saisin sairauslomaa.
  • Olet itsekin hämmästynyt käsittämättömän hyvästä jaksamisesta vaikka olosi on iloton. Laiminlyöt palautumista.
  • Jatkuva väsymys. Nukkuminen ei auta, lepo ei virkistä. Et kestä melua, hälyä etkä tunnereaktioita. Vetäydyt.
  • Väsymys ei hellitä kuormituspiikin mentyä ohi vaan jatkuu sen jälkeenkin.
  • Keskittymisen ja ajattelun vaikeus. ”Olenko dementoitumassa?”
  • Kyynisyys hiipii lämmön ja empatian tilalle. Olet välinpitämätön.
  • Hallinnan tunne katoaa. Asiat tuntuvat etenevän hallitsemattomasti. Ne tulevat ja menevät, ja sinusta tuntuu, ettei sinulla ole niihin kontrollia.
  • Unihäiriöt
  • Fyysiset oireet: sinulle ilmaantuu vatsa-ja selkävaivoja, päänsärkyä, migreeniä ja erilaisia muita kipuja.

Kirja esittelee kuusi askelta uupumisesta toipumiseen ja antaa runsaasti neuvoja oman hyvinvointimme johtamiseen. Mielellämme vyörytämme vastuun ja syyn jonkun toisen niskoille mutta olemme lopulta kuitenkin vastuussa itse itsestämme: teoistamme, ajatuksistamme ja tunteistamme. Hyvinvointia ei voi ulkoistaa. Uupuminen kertoo tarpeesta muutokseen ja uudenlaisten ajattelu-ja toimintamallien käyttöönottoon.

Liisa Uusitalo-Arolan kotisivuilta löytyy linkki uupumistestiin. Suora linkki tässä: Testaa tilanteesi

You have only one life, make it your masterpiece!

 

Uusitalo-Arola, Liisa. 2019. Uuvuksissa. Teemakustannus.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s