Fyysinen hyvinvointi, Henkinen hyvinvointi, positiivinen psykologia

Kokonaisvaltainen hyvinvointi, muotisana vai tavoittelemisen arvoinen asia?

Jos olet lueskellut tekstejäni, olet varmasti huomannut että kirjoittelen sekä fyysisestä että psyykkisestä hyvinvoinnista. Pompin sujuvasti aiheesta toiseen 🙂 Käsittelen siis kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sitä haluan yritykseni kautta tarjota myös muille.

Valmistuin kesällä positiivisen psykologian asiantuntijaksi (positive psychology practitioner) ja kyllähän positiivinen psykologia minut imaisi mukaansa. Se, että löydämme keinoja kukoistaa ja voida hyvin on ensiarvoisen tärkeää. Meillä pitää olla työkaluja vahvistaa voimavarojamme ennen kuin voimme huonosti vaikkapa uupumuksen vuoksi. Positiivinen psykologia keskittyy nimenomaan kukoistukseen, siihen miten voisimme voida mahdollisimman hyvin. Sen harjoitteilla ja tutkituilla työkaluilla on todistetusti mahdollista vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Olen piakkoin valmistumassa myös personal traineriksi. Me olemme kokonaisuuksia. Jos haluan valmentaa asiakasta kohti elämäntapamuutosta tai parempaa elämänhallintaa, tarvitsen mielestäni osaamista sekä henkiseltä että fyysiseltä puolelta.

Aiemmin omassa elämässäni kiinnitin enemmän huomiota fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin. Stressin kiihdyttäessä koneistoa, ajattelin, että puran sitä kovalla lenkillä tai ryhmäliikunnalla. Lisäsin siis kierroksia. Tämä kyllä toimikin aikansa. Pikku hiljaa aloin kuitenkin kokea jonkunlaista tyhjyyttä. Minusta tuntui, että oma itse on hävinnyt jonnekin ruuhkavuosiin. Työ, koti, harrastus (enemmän lasten harrastukset kuin omat), oma liikunta jossain välissä, ruokakauppa…siinä sitten pyörittiin. Liikunnasta en enää saanut samalla tavalla voimaa ja liikkuminen alkoikin toimia laukaisevana tekijänä esimerkiksi migreenilleni. Uupunutkin olin ihan kaikkeen. Migreeni oli äitynyt sellaiseksi, että kuukaudessa oli enemmän päiviä migreenissä kuin terveenä. Töissä kävin silti normaalisti. Nappulaa vaan naamaan estolääkkeiden lisäksi. Eihän tämä voi olla tällaista, ajattelin.

Tein irtioton ja jäin kevääksi opiskelemaan. Hiljensin selvästi tahtia fyysisellä puolella ja kuuntelin kehoani paljon tarkemmin kuin ennen. Positiivisen psykologian opintojen kautta tutustuin voimavaroihini ja keinoihin lisätä myönteisyyttä, tavoitteita, arvoja ja itsemyötätuntoa elämääni. Opin myös sen, että stressaantuneena tai silloin kun olen nukkunut huonosti täytyy rauhoittua. Minä en (enää) pysty stressiä lenkkipoluilla purkamaan vaan päinvastoin tarvitsen esimerkiksi rauhoittavan mindfulness-harjoituksen. Se toimii minulle, mutta jollekin toiselle lenkkipolku on varmasti paras paikka päästellä höyryjä. Kaikkien pitää löytää omat itselle toimivat keinonsa.

Vaikka kokonaisvaltainen hyvinvointi on muotisana, on se minusta hyödyllinen sellainen. Me olemme kokonaisuuksia: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osa hyvinvoinnistamme muodostaa kokonaisuuden ja on tärkeää tavoitella balanssia kaikilla osa-alueilla. Emme voi uupumustamme paikata lisäämällä fyysisiä suorituksia tai mindfulness-harjoituksella korvata lihaskuntoharjoittelun positiivisia vaikutuksia. Kaikkia osa-alueita tarvitaan, kun tavoittelemme kukoistusta (=flourishing) eli tasapainoa ja hyvinvointia.

Mitä kokonaisvaltainen hyvinvointi sinulle tarkoittaa?

Tavoitteletko sitä ja jos tavoittelet, miten? Jätä kommentti!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s